Vasa sommarunis lilla juls recept

Bilder: Google

Trots att det fortfarande är mörkt och regnigt där ute så märks det att julen är på kommande. Affärerna börjar redan lägga fram julprydnader, folk börjar diskutera vad de skall köpa för julklappar och många går runt och nynnar på julsånger. På Vasa sommaruniversitets kontor märks det också att julen snart är här. Under morgonkaffet tänder vi ett ljus som sprider värme och förväntningar inför julen då det annars för tillfället är grått och trist utanför fönstret. Under kaffestunderna handlar samtalen ofta om vad vi skall köpa för julklappar åt varandra till vår årliga jullunch, som vi redan för ett bra tag sedan planerat och skrivit in i våra kalendrar. Många av oss ser även fram emot lilla jul som är en riktigt magisk tid fylld med förväntningar, glädje, glittrande snöflingor och juleljus. En perfekt tid för att bjuda sina vänner på en god lilla juls middag eller varför inte till en mysig tékväll?  För att ge er inspiration vill vi på Vasa sommaruniversitet dela med oss utav våra egna favoritrecept inför lilla jul. Hoppas ni får goda idéer och en massa inspiration!

Tinan mausteinen glögi-juustokakku

Bild: pirkka.fi

Ainekset
	Pohja
150 g	Pirkka piparkakkuja
75 g	Pirkka meijerivoita tai Mainio rasvaseoslevitettä
	Täyte
4	liivatelehteä
1 tlk (2 dl)	Pirkka vispikermaa
1 rs (180 g)	Pirkka Kevyt maustamatonta tuorejuustoa
1 dl	tomusokeria
1/2 tl	kanelia
1/2 tl	kardemummaa
1	appelsiinin raastettu kuori
3 rkl	appelsiininmehua
	Pinnalle
4	liivatelehteä
1 dl	vettä
3 dl	glögitiivistettä
	Koristeeksi
	kanelitankoja

1. Murskaa piparkakut. Sulata rasva ja sekoita piparimurujen kanssa. Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjan ja reunojen väliin. Painele keksiseos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.

2. Pane liivatteet kylmään veteen ja anna liota vähintään 10 minuuttia. Vaahdota kerma. Sekoita tuorejuuston joukkoon tomusokeri ja mausteet. Nostele kermavaahto juustoseoksen joukkoon. Kuumenna appelsiininmehu. Liuota hyvin puristetut liivatteet mehuun. Kaada liivateseos hieman jäähtyneenä täytteen joukkoon samalla sekoittaen. Levitä täyte piparipohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa noin 3 tuntia.

3. Liota liivatteita noin 10 minuuttia kylmässä vedessä. Kuumenna vesi kattilassa. Liuota hyvin puristeut liivatteet veteen. Kaada liivateseos ohuena nauhana glögin joukkoon samalla sekoittaen. Anna hieman jäähtyä. Kaada mehuhyytelöä puoliksi hyytyneen kakun päälle varovasti, jotta juustotäyte ei sekoitu. Hyydytä jääkaapissa vähintään 4 tuntia. Koristele glögi-juustokakku kanelitangoilla.

Idas goda muns­bi­tar till glöggming­let

Bild: Google

Dom här tilltuggen passar bra till glöggen samt till andra juliga drycker. Till glöggminglet kan man även servera små portioner av den traditionella julmaten i form av små salta kex med olika pålägg, så som t.ex. skinka/ kalkon/ ost/ crême bonjour och marmelad. Supergott och enkelt att fixa till!

Festkrustader med ädelost

Ingredienser

Små krustader
Ädelost typ kvibille eller gorgonzola
Marmelad, björnbär eller hallon, fast sort

Gör så här

1. Ställ krustaderna på en ugnsplåt. Fördela ädelost i dessa så att det fyller ungefär halva krustaden.

2. Toppa med en klick marmelad. In i ugnen på 225 gr i ca 5-7 min beroende på ugn. Håll kollen noga! Osten skall smälta och "bubbla" lite, då är det klart.

Ostrul­le med pep­par­ka­ka och glöggkokt päron

140 g	ädelost (t.ex. kvibille glöggädelost)
2 dl	crème fraiche
8 st	pepparkakor
2 st	päron
2 dl	lättglögg
2 msk	strösocker
2 tsk	bladpersilja, till garnering

Tillagning

1. Dela osten i bitar. Blanda den med creme fraiche och forma en rulle i plast. Lägg rullen att stelna i kyl eller frys.
2. Rulla den därefter i finkrossade pepparkakor.
3. Skala, kärna ur och klyfta päronen. Koka dem 2–5 min i glögg + socker och låt dem kallna i lagen.
4. Skär ostrullen i ”stubbar” och servera med päron och ev. bladpersilja.

TRADITIONELL LILLAJULSGLÖGG A LA SÖDERHOLM

Glögg är en nordisk vintertradition som, liksom glühwein i Österrike, förtjänar alla uppmärksamhet och uppskattning den kan få. Det bästa sättet att visa sin uppskattning gentemot denna smakliga uppfinning som inmundigats sedan urminnes tider. Enligt den alltid pålitliga källan Wikipedia tillsatte redan antikens romare och greker kryddor i vin av hälsoskäl!

I takt med att samhällsutvecklingen gått framåt har även konsumenter av det glödgade vinet givits nya möjligheter för anskaffning och tillverkning, och naturligtvis avnjutning, av denna himmelska dryck. Nedan följer därefter, i enlighet med den tidsålder vi lever i, ett modernt recept som i 95 % av fallen lyckas.

Du behöver göra följande förberedelser:- Transportera dig eller auktoriserad inköpsperson till en livsmedelsaffär
- I affären inhandla en eller fler förpackningar alkoholfri glögg (t.ex. av märket Marli, men det är inget måste, det finns massor med alternativ)
- Besöka det statliga alkoholmonopolet Alko (om du befinner dig i Finland, namnet samt monopolstatus kan variera beroende på boningsort)
- Väl framme i alkoholbutiken leta upp en flaska rom som faller dig i smaken (skribenten brukar själv fastna för Captain Morgan eftersom kaptenen ser ut som en pålitlig karl, men det finns även nordiska alternativ som mörk rom vilken även lämpar sig för varm äggtoddy)
- Transportera dig eller auktoriserad inköpsperson tillbaka till hemmet eller plats där glöggen ska avnjutas

Väl hemma tillreder du drycken på följande sätt:
- Mät upp lämpligt antal muggar med glögg (varierar beroende på hur många personer som vill delta i festiviteterna, glögg är alltid festligt)
- Värm glöggen exempelvis i en kastrull tills den nästan kokar (man ser ”ringar” i glöggen)
- Stäng av plattan, för kastrullen till en kall platta eller diskbänk / underlag
- Blanda i önskad mängd rom och rör om
- Smaka av
- Krydda efter behag med russin, mandlar, nötter eller mer rom
- Smaka av igen och upprepa tills du nått önskat resultat (varierar individer emellan) men försök att inte dricka upp all glögg i det här skedet!

Så där, då var det klart! Bara att hälla upp och njuta. Kolla gärna på förhand att elräkningen är betald eller att det finns brännved så tillredningen inte misslyckas, eftersom du då måste dricka kall glögg.

Marjon vuohenjuusto-tomaattipiirakat

Bild: lettupannu.vuodatus.net

Tarvitset:

-Lehtitaikinalevyjä

-Vuohenjuustoa (voidaan korvata myös esim. fetajuustolla)

-Tomaatteja

-Oreganoa

-Kananmuna reunojen voiteluun

Leikkaa taikinalevyt puoliksi. Paina kevyesti esim. juomalasin pohjalla taikinan keskelle ympyrä, jotta täyte pysyy paremmin piirakan keskellä. Aseta siihen siivu vuohenjuustoa ja tomaattia sekä oreganoa oman maun mukaan, voitele piirakan reunat kananmunalla ja laita uuniin.

200 ° ja n. 15 min. 

Helppoa ja nopeaa! :) (Ja hyvä suolainen vaihtoehto perinteisille joulutortuille!)

Miian Pikkuherkkuja

Miian perheessä pikkujouluaikaan herkutellaan Maalahden valmiiksi siivutetulla limpulla ja chilikatkarapumajoneesilla. Piparimuoteilla tehdään limppusiivuista jouluisia muotoja ja leivän päälle lusikoidaan katkarapuja chilimajoneesissa. Katkarapuherkkua olemme yrittäneet tehdä itse

vaihtelevalla menestyksellä, mutta paras versio löytyi entisen ruokakauppamme Jättijaon kalatiskiltä. Tämän pikkuherkun jälkkäriksi sopii piparkakut ja homejuusto. Eikä tietenkään mikä tahansa piparkakku ja homejuusto maistu hyvältä – parhaaksi yhdistelmäksi on vuosien varrella

valikoitunut Annas Pepparkakor, ne ohuet sydämenmuotoiset piparkakut ja Valion Aura-juusto.

Ritvan höyryävää glögiä & savukalarahkaa:

Bild: Google

 

Pikkujoulutunnelmaan pääsee, kun nauttii höyryävää glögiä, esim. sokeroituun vahvaan mustaherukkamehuun sekoitetaan hieman fariinisokeria, kanelia, neilikkaa, inkivääriä, maun mukaan pomeranssinkuorta + jotain hyvää punaviiniä  ...ja pari rusinaa.

Glögin kanssa  savukalasta tehtyä rahkaa, otetaan esim.muutama savusilakka sekä pilkotaan niiden lisäksi omena ja suolakurkku kuutioiksi ja sekoitetaan kaikki vatkattuun kuohukermaan (1prk) sekä lisätään 1/2 prk rahkaa. Lisätään sitten maun mukaan sokeria, suolaa, sinappia ja etikkaa. Ja tilliä päälle runsaasti. Rahkaa voi laittaa vaikka saaristolaislimpun päälle. 

Aika helppoa ja vaivatonta...

Ha en trevlig fortsatt väntan på december och lilla jul!

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Skribenten Ida Bertills arbetar som utbildningskoordinator på Vasa sommaruniversitet. På sidan om arbetet studerar hon allmän pedagogik på Åbo Akademi och skriver för tillfället på sin gradu. Då hon inte arbetar eller studerar så brukar hon ofta måla porträtt eller umgås med sina nära och kära. 

Praktik på Vasa sommaruniversitet

Vasa sommaruniversitet sökte en praktikant för hösten 2012, och jag blev glatt överraskad då jag efter ansökan och intervju fick beskedet att jag hade tilldelats praktikplatsen! Efter att ha avslutat min första praktikperiod på en annan arbetsplats i våras, och sedan varit på sommarjobb två månader, var det roligt att påbörja en ny praktikperiod den första augusti. Det kändes spännande och jag var beredd på nya utmaningar.

Redan från början tyckte jag om praktikplatsen. Mina kolleger är väldigt trevliga och roliga, och arbetsgemenskapen riktigt fin. Alla har till stor del sina egna arbetsuppgifter och ansvarsområden, men man samarbetar ändå och behöver inte vara rädd för att fråga om hjälp. Varje vecka ordnas veckomöten, så kallade “viikkopalaverit”, för hela personalen. Då diskuterar vi vad var och en har på gång för tillfället. Detta tycker jag har varit bra, eftersom man då kan bolla idéer, prata om aktuella evanemang, samt lösa eventuella problem eller brådskande ärenden.

Mina arbetsuppgifter har varit intressanta och varierande. Jag har fått utföra både enklare rutinsysslor samt mera krävande, ansvarsfulla uppgifter. Exempel på sådant jag fått göra är: fakturering, kopiering, hämta och föra post, göra intyg, uppdatera hemsidan, och förbereda inför tenter. Dessutom har jag fått hjälpa till vid kursstarter, arbetat med en kartläggning, gjort utvärderingar och sammanställningar, samt mycket annat. En stor del av arbetsdagarna har också gått åt till att läsa och svara på mejl, svara i telefon, och ibland hjälpa studerande som kommer till kansliet med olika ärenden. 

Min största uppgift på praktiken har varit att hjälpa till med att planera ett seminarium. Det kallades Nordiskt dansseminarium (Pohjoismainen tanssiseminaari), och hölls under två dagar; 8.-9.10.2012. I samband med detta kom jag underfund med att det verkligen är en hel del arbete med att planera inför ett kurstillfälle, så det var väldigt nyttigt. Jag fick planera och förbereda mycket av det praktiska,så  som att göra broschyrer och informationsmateral, marknadsföra seminariet, och göra olika beställningar. Jag deltog även i själva seminariet och såg till så att saker och ting löpte smidigt, tillsammans med seminariets moderator. Efteråt blev det bland annat att göra utvärderingar och fakturera. Så med andra ord fick jag vara med om hela processen gällande ett kursarrangemang. Det var en riktigt rolig och intressant upplevelse!

En utmaning med praktiken har varit språket. Jag var beredd på att det skulle vara mycket finska, men speciellt i början var det ändå lite nervöst att uttrycka sig på finska, eftersom svenska är mitt modersmål. Jag tycker dock att det (för det mesta) har gått ganska bra, och jag har lärt mig mycket. Framförallt har jag kommit fram till att huvudsaken är att man vågar försöka, och göra så gott man kan. Förutom finska har jag också fått använda en del engelska, speciellt med utbytesstuderande som går kurser via Vasa sommaruniversitet. Det har varit roligt att få öva även engelskan, eftersom jag tycker om språk.

Enligt mig är praktikens längd på tre månader riktigt passande. Även om jag tycker att det har gått snabbt så har jag ändå hunnit lära mig en massa nytt, samt kommit ordentligt in i systemet och rutinerna på arbetsplatsen. Jag uppskattar att jag fått ta ganska mycket eget ansvar, med tanke på hur viktigt det är i framtida arbetsliv. Dessutom har det varit varierande att få samarbeta med andra, men också arbeta mycket självständigt. Jag har trivts riktigt bra, och skulle personligen gärna kunna tänka mig att jobba med liknande arbetsuppgifter i framtiden. Jag rekommenderar varmt Vasa sommaruniversitet som praktikplats också för andra studerande!

            

Skribenten Therese Nygård var praktikant på Vasa sommaruniversitet 1.8.-26.10.2012. Therese studerar allmän pedagogik vid Åbo Akademi i Vasa, för fjärde året.

Internet = Google?

Kuva: Helsingin Sanomat

Internet, verkkojen verkko, sai alkunsa Yhdysvaltojen armeijan hajautetusta tietojärjestelmästä 1960-luvulla. Vähitellen käyttö levisi yliopistoihin ja 1990-luvulla graafisen käyttöliittymän ansiosta koko kansan Internetiksi. 1990-luvulla Internet tuntui aika suunnittelemattomalta. Uusia teknisiä ratkaisuja syntyi jatkuvasti. Mutta Internet kasvoi kovaa vauhtia ja vuonna 2012 voidaan kysyä: ”Onko Internet sama kuin Google?” 

Minulla oli tilaisuus kuulla kulttuurihistorioitsijaa, media- ja oikeustieteen professori Siva Vaidhyanathania Helsingissä kansainvälisessä kirjastokonferenssissa. Professori suorastaan jyrisi, kun hän kuvaili Internetin nykytilaa. Nettiä valvotaan, sensuroidaan, ihmisistä kerätään laittomia rekistereitä jne. Vaid­hya­nat­ha­nin mukaan GOOGLE on mörkö, joka syö Internetin vapauden. Google omistaa YouTuben, ihmiset käyttävät lähes aina tiedonhakuunsa Googlea, sähköposti kulkee Gmailin kautta, reitin ystävän mökille katsomme GoogleMapista, Goog­le Street View on kuvannut kotikatumme ja pihamme, Google Alert tekee puolestamme mediaseurantaa jne. Netin käyttäjistä Googlella on valtavat määrät tietoa, mikä näkyy esim. siten, että sama Google-haku tuottaa kahdelle tiedonhakijalle erilaisen tuloksen. Google tarjoaa eri tietoa kuusikymppiselle tädille kuin koulupojalle, sillä tiedonhaussa ja verkkoaineistojen lukemisessa käyttäjien seurannan muodot ovat varsin kehittyneitä.

Me tiedämme itse asiassa aivan liian vähän verkon sensuurista ja seurannasta. Monissa Euroopan maissa mm. Unkarissa on viime aikoina säädetty lakeja, jotka velvoittavat kansalaisten käyttämään verkkosuodattimia. Monessa suomalaisessa koulussa ja kirjastossa sisältöjä suodatetaan pornografian ja väkivallan takia. Kirjastoissa suodatusta on perusteltu lastensuojelulla, mutta monessa kirjastossa suodatetaan kaikkia yleisöpäätteitä, ei vain lasten- ja nuortenosastojen koneita. Suuri osa kirjastoista ei tiedota suodatuksesta asiakkaille lainkaan. Ja joissakin tapauksissa kirjaston henkilökunta ei edes tiedä kunnan suodatuskäytännöistä. Sanalistoihin perustuvat suodattajat eivät jaa tiedonhakijalle myöskään seksivalistusta. Perhesuunnittelusivut jäävät myös suodattimeen. Kun suodattimet otettiin käyttöön, oli hankala saada tietoa Pornaisten kunnasta (engl. porn) tai Rape-koirasta (engl. rape). 

Kuinka moni tietää, että Ruotsissa asuvan serkun sähköposti käy läpi monitoroinnin? Sen mahdollistaa naapurimaamme FRA-laki (Försvarets radioanstalt). FRA-laki antaa Ruotsin armeijan tiedustelulaitokselle valtuudet lukea sähköpostien ja tekstiviestien sisältöä sekä kuunnella puheluja. Oikeudet koskevat kaikkea Ruotsin rajat ylittävää tietoliikennettä. 

Patrick Chappatte, International Herald Tribune, 2005

Kuka tietää, monessako rekisterissä omat henkilötiedot ovat? Kauppojen, yhdistysten, firmojen jne. Lista on pitkä. Isossa Britanniassa on yli 60 laitonta henkilörekisteriä, mm. lasten DNA-rekisteri on kerätty ilman vanhemmilta kysyttyä lupaa. Kuka lukee verkkopalvelujen ja ohjelmien käyttösäännöt? Ne pienetkin präntit sieltä lopusta? Minä en ole jaksanut. Eikä varmaan moni muukaan. 

Australiassa on astunut voimaan uusi laki, joka mahdollistaa viranomaisten pääsyn mm. sähköposteihin ja sosiaalisen median viesteihin. Tarkoitus on estää kyberrikollisuus. Isoveli valvoo, huh. 

Lukiolaiset löytävät Internetistä kyllä aikataulut ja Youtube-videot mutta tiedonhaku opintojen aikana on monelle vaikeaa. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa todetaan, että ongelmia aiheuttavat eniten tehottomat hakukyselyt ja lähteiden puutteellinen arviointi. Lähdekritiikki unohtui suurelta joukolta. Lukiolaiset eivät osaa kyseenalaistaa hakutuloksina tullutta tietoa Näille nuorille tietoa on vain digitaalinen tieto, joka on saatavissa välittömästi enterin painamisen jälkeen. Tutkitut lukiolaiset ovat Google-sukupolvea, joka ei osaa etsiä tietoa muulla kuin hakukoneella. Ellei sitten joku opeta. Opettaako koulu? Kotona joku? 

Monessa muussakin selvityksessä on todettu, että uudet tiedonhakijat, diginatiivit haluavat käyttää palveluja 24/7 ja he haluavat saada kaiken yhdellä napin painalluksella. Diginatiivit etsivät vastausta, eivät tietyn kirjailijan teosta tai artikkelia. He silmäilevät ja klikkailevat. 

Täytyy vain toivoa, ettei verkkopoukkoilija ole pysyvästi vain ”pintakalastaja”. Kouluilla ja kirjastoilla riittää haastetta saada nämä klikkailijat ymmärtämään verkon luonne, tiedonhaku ja sen, että google on vain google.

Lisätietoa:

http://conference.ifla.org/ifla78/news/third-plenary-speaker-announced-siva-vaidhyanathan

http://www.fra.se/

http://www.ifla.org/files/faife/publications/spotlights/sleepwalking-ekholm-karhula.pdf

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/08/tiedote-2012-08-17-12-06-53-863777

Anneli Ketonen
anneli.ketonen@ely-keskus.fi

Kirjoittaja Anneli Ketonen toimii sivistystoimentarkastajana Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja on mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Hyppää junaan – Hoppa på tåget –koulutussarjaa yhdessä Vaasan kesäyliopiston kanssa. Koulutussarjan tavoitteena on perehdyttää kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja opetustoimen henkilöstöä käyttämään työssään erilaisia verkkotyökaluja sekä sosiaalisen median yhteisöllisiä välineitä ja toimintatapoja.

Vaasan kesäyliopisto vie tulevaisuuteen

Maailma muuttuu Eskoseni, kirjoitti aikoinaan Aleksis Kivi Nummisuutareissa. Ja niinhän se muuttuu, on aina muuttunut, ja tulee aina muuttumaan. Muutos on maailmankaikkeuden ainoa vakio. Ihmiset, ideologiat ja kulttuurit tulevat ja menevät. Ei edes universumi kaikessa mahtavuudessaan ole pysyvä, vaan on se jatkuvan muutoksen kourissa.

Työelämässä tänä päivän yhä tärkeämmäksi tulee työntekijän kyky sopeutua muutoksiin. Yrityksen kyky muovautua muuttuvan toimintaympäristön mukaan on sen menestyksen avaintekijä. Julkisen sektorin toimivuuden edellytys on aina ollut kyky ennakoida tulevaisuuden vaatimuksia, mutta tänään muutosvauhti tuntuu kiihtyvän, joten kunnan ja valtion tulee olla yhä tarkkakatseisempi tulevaisuutta arvioidessaan.

Muutos nähdään nykyään yhä enemmän voimana, joka on valjastettavissa ja hyödynnettävissä. Tästä merkkinä on muun muassa johtamiskoulutuksessa suosituksi tullut niin sanottu muutosjohtajuus. Vaasan kesäyliopisto tahtoo osaltaan olla mukana muutosten mukanaan tuoman energian hyödyntämisessä. Siitä syystä koulutusohjelmaamme tulee syksyllä tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuus, joka toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Monitieteellisen tulevaisuuden tutkimuksen kautta pyritään muun muassa luomaan strategioita, visioita ja skenaarioita tulevaisuudelle, jotta paremmin voisimme kohdata – ja muokata – tulevaisuutta. Uskon että tämä koulutuskokonaisuus on hyödyksi etenkin tulevaisuuden johtajille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille, joilla on edessään vaikea tehtävä hallita yhä suurempia muutoskokonaisuuksia.

Ari Sundberg

Vaasan kesäyliopiston hallituksen puheenjohtaja

Koulun alkaessa

Perheemme on hurahtanut täysin tablettitietokoneen käyttöön. Sitä nopeasti tottuu siihen, että netti käynnistyy hipaisusta, kulkee mukana kaikkialla ja yhteys lähes kaikkialle on aina helposti saavutettavissa. Monenlainen tieto on vain hipaisun päässä. Koulujen alkaessa tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet paljon älypuhelinten yleistymisestä myös pikkukoululaisten keskuudessa. Informaatiota on saatavilla yhä enemmän ja yhä helpommin. 

Miten toimia vanhempana tässä oikein? Ihan pieniä lapsia kehotetaan kuljettamaan kantorepuissa ja rattaissa kasvot vanhempaa kohti, jotta kohdattavien ärsykkeiden määrä ei olisi liian suuri ja ylittäisi lapsen luontaista sietokykyä. Nyt kuopuksen koulun alkaessa ajoittain hirvittää kaikki se tiedon määrä jota hän netin kautta kohtaa jo nyt. Tuon ikäisenä itse oli aikuisilta saadun tiedon varassa ja lähteestä riippuen se tuli eri tavoin suodatettuna. 

Onneksi tämän päivän kouluissa opetetaan myös medialukutaitoa. Mediakasvatus.fi määrittelee medialukutaidon näin: 

”Medialukutaito on ihmisen perustaito, joka liittyy medioiden käyttöön. Siihen kuuluu taito käyttää asianmukaisia laitteita sekä taito suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Puhutaan myös kriittisestä medialukutaidosta, jossa painotetaan nimenomaan taitoja, joiden avulla ihminen pystyy arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja median esitystapoja tulkiten. Mediakielitaito on medialukutaitoa laajentava käsite, jolla tarkoitetaan lukutaitoa laajempaa osaamiskenttää. Mediakielitaitoinen ihminen osaa paitsi tulkita ja analysoida, myös tuottaa itse mediaa ja ”puhua” median avulla.  Mediataju on käsite, joka on yhtäläinen medialukutaidon kanssa. Mediataju on tietoisuutta, joka sisältää ymmärryksen mediakulttuurista ja kyvyn itsenäiseen pohdintaan.”

Näin koulunaloitusaikaan netin keskustelufoorumeilla on liikkunut runo, jonka alkuperäistä kirjoittajaa ei tiedetä. 

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin! 


PITKÄSÄÄRELLE 
"Reppu on ostettu. Kengät katsottu. 
Äitiä varoitettu: 
älä sitten itke. 
Sinä olet jo iso, 
kuvitelmissani vielä 
joskus kiikut vauvana sylissäni. 
Tahtoisin reppuusi panna 
monia hyviä asioita: 
kauneuden 
avaruuden 
ennakkoluulottomuuden 
tuulen ja 
auringon. 
Toivoisin, että sinä 
saisit opettajaksesi 
ihmisen 
joka antaisi sinulle tiedon 
ja kehottaisi sinua epäilemään sitä. 
Siitä syntyy oivallus. 
Ota vaan vielä kädestä, 
hikisestä nyrkistä. 
Likistä vähän. 
Seisot rannalla, Pitkäsääri." 



Jutun kirjoittaja Miia Äkkinen toimii Vaasan kesäylipistossa rehtorin sijaisena ja totuttelee uuteen elämään ei enää pikkulapsiperheen vaan koululaisperheen äitinä. Kuva Länsimetsän koululta 14.8.2012

Harjoittelijan mietintö

Harjoitteluaikani Vaasan kesäyliopistossa on päättymässä ja siksipä onkin aika katsoa kolme kuukautta taaksepäin, muistella tätä aikaa sekä kaikkea kokemaani ja oppimaani. Erikoista on se, että toisaalta aika on mennyt kuin siivillä ja tuntuu kuin olisin ollut täällä vain viikon tai pari, mutta toisaalta olen niin tottunut olemaan täällä, että helpostikin voisin ajatella olleeni täällä jo ainakin puoli vuotta tai vuoden.

Kuluneet kuukaudet ovat olleet erittäin mukavia ja antoisia. Työtehtäväni ovat vaihdelleet aina postihuoneen kadonneen avaimen metsästyksestä oikeusministeriön viestintäjohtajan kanssa viestittelyyn, joten ainakaan monipuolisuutta ei ole puuttunut. Erityisesti olen pitänyt harjoitteluni lievästä arvaamattomuudesta; minulla on ollut työn alla pari pidempiaikaista ja kiireettömämpää pikku projektia joita olen hiljalleen työstänyt, mutta joka päivä on tullut myös jotain hieman kiireellisempää ja ajankohtaisempaa tekemistä. Niinpä yksikään työpäivä ei ole ollut samanlainen, enkä ole koskaan aamun alkaessa tiennyt tasan tarkkaan, mitä päivä tuo tullessaan. Vaikka rutiinitkin minulle sopivat, niin täytyy todeta, että kyllä se vaihtelukin virkistää.

Vaikka olin ennen harjoitteluani osallistunut muutamille kesäyliopiston järjestämille kursseille (mm. kasvatustieteen perusopintoihin ja Angry Birds - yrittäjän oikea asenne -luennolle) ja pyrkinyt ottamaan selvää sen toiminnasta ja tarjonnasta, pääsi kesäyliopiston suuri koulutuskirjo silti yllättämään. Tarjolla on laaja skaala opetusta kaikenikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville: abi- ja valmennuskursseja, avointa yliopisto-opetusta, avointa ammattikorkeakouluopetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, kieli- ja kulttuurikoulutusta sekä ikääntyvien yliopisto. Yhteistyötä tehdään monien eri yliopistojen ja muiden tahojen kanssa. Uusia yhteistyömuotoja ja kursseja myös kehitetään jatkuvasti, joten opetuksen laatu ja määrä pysyvät ajan hermolla ja ovat varmasti tulevaisuudessakin taattuja.

Tänäkin syksynä on tulossa vaikka mitä mielenkiintoista ja jännittävää, mm. suomen kielen kursseja ulkomaalaisille, laskentatoimen kursseja, psykologian perusopintoja, Hyppää junaan! -koulutussarjan jatkoa ja runsaasti kaikkea muuta. Muista siis tsekkailla nettisivuamme www.vaasankesayliopisto.fi pysyäksesi ajan tasalla kaikesta!

Erityismaininta menee loistaville työkavereille, jotka ovat ehdottomasti yksi tärkeimmistä syistä siihen, että harjoitteluaikani sujui niin rattoisasti. Kaikki ovat omalta osaltaan tarjonneet minulle hyviä neuvojaan ja sekä apua että tukea olen saanut aina tarvittaessa - jokaiselta on aina voinut kysyä mistä tahansa mieltä askarruttavasta. Täällä on todella hyvä yhteistyöhenki ja koko tiimi toimii saumattomasti yhteen, vaikka kaikilla on toki myös omat vastuualueensa.

Täten tämä harjoittelija kiittää, kuittaa ja kumartaa sekä päästää seuraavan harjoittelijan kehiin. Kivaa loppukesää ja syksyn alkua kaikille!

P.s. Jos kummastelit mistä tämä blogikirjoitus on saanut nimensä, voin kertoa että nimi juontaa juurensa 60-luvun alkupuolella kesäyliopiston sihteerinä toimineen Väinö Vartion Vaasan kaupungille laatimaan kirjoitukseen kesäyliopiston kehittämisestä - kirjoituksen otsikoksi oli merkitty 'mietintö'. Näin briiffien kulta-aikana sana mietintö herätti hilpeyttä ainakin kesäyliopiston henkilökunnan keskuudessa.

Mallia mietintöjen laadintaan voi ottaa vaikka tältä Ilkka Korhosen Mietiskelijältä

 --

 

Kirjoittaja Elisa Kauraniemi työskenteli Vaasan kesäyliopistossa harjoittelijana 1.5.-31.7.2012. Elisa opiskelee Vaasan yliopistossa pääaineenaan englanti ja sivuaineina mm. ruotsi ja kulttuurienvälinen viestintä.

Nautiskellaan kesästä!

Kesäkuu on jo pitkällä. Pitkän odotuksen jälkeen tuo kesäyliopiston lempivuodenaika on taas saapunut ja kesän kurssitarjonta käynnistynyt. Vaikka suurin osa Suomesta lomaileekin heinäkuussa, on kesäyliopiston toimisto auki koko kesän. Kursseja ei heinäkuussa ole, mutta esimerkiksi tenttitilaisuudet järjestetään normaaliin tapaan. Syksylle on jo suunniteltu vaikka mitä mielenkiintoista, aina tulevaisuuden tutkimuksesta Brasilian kulttuurikoulutukseen… Tarkkaile siis kurssikalenteriamme tai seuraa kuulumisiamme Facebookissa tai Twitterissä!

…mutta ensin, nauttikaamme aurinkoisesta ja lämpimästä kesästä! :) 

Tästä pääsenkin itse asiaan, eli kesän kohokohtaan! Grillin tuoksu, mansikat, yötön yö, talviturkin heittäminen, hyttyset(!), saunavihta, juhannuskoivut ja -taiat, maistuva ruoka ja hyvä seura. Nämä kaikki kun laskee yhteen tulee siitä tietysti juhannus, tuo ihana keskikesän juhla. Keräsin alle kesiksen väen vinkit ja suosikit juhannuspöytään, suosittelen testaamaan! 

Juhannuksen vieton voisi aloittaa vaikkapa Miian perunalisäkkeellä, Idan perunasalaatilla tai Svenin kalakeitolla. Ja jälkkäriksi voisi grillata Tinan suklaa-banaaneja, mmmm :). Viikonlopun yllätysvieraille voisi leipoa Ritvan arabialaisen maustekakun, Marjon suklaisen juustokakun tai Elisan mutakakun. Kuulostaa vähintääkin herkulliselta! :)

Ihanaa ja maistuvaa juhannusta kaikille toivottelee kesäyliopiston väki! 

Kuva on napattu viime elokuun saaristoristeilyltä. Jannen Saluunaan matkasimme yhdessä First Steps in Vaasa -kursseille osallistuneiden ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa

~~~

Miian perunalisäke:

”Meidän perheen juhannusherkkuihin kuuluu vuodesta toiseen lämmin perunalisäke.”

Keitettyjä uusia perunoita

Kesäsipulia

Voita

Suolaa

Mustapippuria

Tilliä

Ainekset pilkottuna folionyyttiin grilliin tai uuniin 225 astetta 20 minuutiksi. Hyvää tulee! 
Kiitos reseptistä Sarille, joka tarjosi tätä herkkua helteisessä Helsingissä juhannuksena 1999.

Juhannuspöytäämme kuuluu myös grillattua/hiillostettua kalaa ja viiniksi valitaan kuiva valkoviini: Devil's Rock ja Santa Rita.

Monta juhannusta ollaan vietetty Tukholmanristeilyllä. Jos nyt oltaisiin menossa sinne, niin lounas syötäisiin Villa Godthemin terassilla Skansenin kupeessa

~~~

Idas potatissallad:

"Det här receptet har jag fått av Annette, som är en av dom bästa jag känner på att laga mat. Första gången jag åt den här salladen var på Rönnskär år 2008, då vi var ute på båtutflykt i skärgården. Den här salladen passar att ätas till exempel tillsammans med korv, kyckling eller fisk. Det är den godaste potatissalladen som finns och den skall avnjutas tillsammans med gott sällskap en varm sommardag! Perfekt till midsommaren alltså! :)"

Du behöver:

- Ca 8 st. potatisar

- 1 lök

- 1 röd lök

- 1 ½ saltgurka

- Gräslök

- Svartpeppar

- Salt

- ½ tub lättmajonnäs

- 1 burk gräddfil

- Senap

Gör så här:

1. Koka potatisen.

2. Rör ihop en burk gräddfil, en halv tub lättmajonnäs och 1 msk senap.

3. Bryn en gul lök lätt.

4. Hacka gräslök, rödlök och saltgurka i små bitar.

5. Blanda ihop allting efter att potatisen och löken svalnat och krydda med svartpeppar och salt efter behag.

6. Låt stå i kylskåpet i några timmar före servering.

Bon appétit! :)

Bild från mimmismat.wordpress.com

~~~

Svens fisksoppa:

FISKSOPPA (MED SAFFRAN, OM MAN VILL HA SAFFRAN)

Det här receptet fungerar året runt, men soppan är riktigt god på sommaren och lätt att laga.
Receptet är ingen familjehemlighet som mina förfäder delat med sig åt varandra under århundraden, utan receptet har hittats på receptsajten tasteline.se, söker man på fisksoppa är denna variant den populäraste som dyker upp bland sökresultaten. Men det finns en orsak till dess popularitet – soppan är fruktansvärt god. Dessutom kan den så här i sommartider ses som en slags ”semester från all grillmat”.

Själv brukar jag alltid skippa saffran och fisksorten brukar variera från gång till gång. Man kan även krydda friskt med färsk basilika och timjan, det stör inte alls. Har man ännu lust att baka ett gott ljust bröd till så är middagen perfekt. Soppan räcker riktigt bra till fyra lämpligt hungriga personer, behöver man mat för flera munnar så är det bara att ladda upp med mer fisk och grejer. Se även till att ha gott vitt vin hemma så det räcker till både soppa och middagsgäster!

Receptet

400 gram torsk (eller varför inte sej eller någon annan ljus fisk)

300 gram laxfilé (eller färdiga frysta kuber om man är lat)

Jag kan i det här skedet nämna att soppan blir minst lika god fast man använder bara lax.

150 gram skalade räkor

1 st purjolök

1 st vitlöksklyfta (men det går utmärkt med fler om man gillar vitlök)

3 msk  Touch of Taste Hummerfond

2 dl vatten

2,5 dl vitt vin

2,5 dl grädde

1 dl créme fraiche

1 paket saffran (brukar själv skippa saffran, så det funkar  utan)

1 tsk salt

0,5 krm svartpeppar (eller mer!)

1 tsk timjan

1 tsk basilika

olivolja

Tillagning

1. Skär fisken i 3 cm kuber.
2. Strimla purjolöken, finhacka vitlöken och fräs i olja.
3. Tillsätt salt, kryddor, vatten, fond, vin, grädde och crème fraiche och låt sjuda ca 10 minuter.
4. Lägg i fisken, koka upp och sjud tills fisken är klar. Tillsätt räkorna.

Servera soppan varm tillsamman med en bit gott bröd. Ett prisvärt vin som passar bra till fisksoppan (eller bara som sällskapsvin, om man så vill) är det chilenska Tarapacá Santa Cecilia Chardonnay.

~~~
Tinan jälkkäri (laiskoille ;) ) 


"Helppoa ja hyvää!"


Tarvitset:
- veitsen 
- banaanin
- suklaata
- jätskiä
- grillin (mielellään:D )


Tee viilto banaaniin, laita suklaata sisään. Ja grillaa! :) Tarjoile jätskin kanssa.

Kuva on lainattu Sekasoppa-blogista

~~~

Arabialainen maustekakku á la Ritva

"Tätä gluteenitonta kakkua nautittiin meillä kevään yo-juhlissa ja se loppui kesken...uudelleen leivon sitä viimeistään elokuussa keskimmäisen pojan rippijuhliin.  Kakku maistuu vaikka aterian päätteeksi ihan kaikille kesäkahvien kera, vaikka ei tarvitsekaan gluteenitonta ruokavaliota! Suosittelen...!"

200 g laktoositonta voita tai margariinia
3 3/4 dl sokeria
3 kananmunaa
1/4 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
4 dl luontaisesti gluteenittomia jauhoja
3/4 tl suolaa
3/4 tl muskottipähkinää jauhettuna
1 tl kanelia
3 rkl kaakaojauhetta (tummaa)
1/2 tl hienonnettua kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
1/2 sitruunan raastetusta kuoresta
1/2 sitruunanmehu
2 dl laktoositonta kermamaitoa
1 dl karkeaksi rouhittua mantelia

kuorrutus:
100 g laktoositonta voita
1 pkt tomusokeria (200 g)
1 munan keltuainen
ripaus kanelia
2 rkl kaakaota
2 rkl kahvia

Vatkaa rasva sokerin kanssa vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen koko ajan vatkaten. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne taikinaan. Lisää lopuksi struunan raastettu kuori ja sitruunamehu, kermamaito ja mantelirouhe. Sekoita pikaisesti tasaiseksi. Laita kakku hyvin voideltuun gluteenittomilla korppujauhoilla jauhotettuun isoon vuokaan. Paista 175 asteessa runsas tunti. Kokeile kypsyyttä tikulla. Kakku paranee vanhetessaan.

Tarjolle vietäessä tee kuorrutus ja anna sen jähmettyä hyvin kakun pinnalle. Valmista kuorrutus kiehauttamalla kaikki kuorrutuksen aineet kattilassa. Jäähdytä ja kaada kylmän kakun päälle. Anna jähmettyä hyvin ennen tarjolle viemistä.

~~~

Marjon suklainen juustokakku

"Tämä juustokakku vie todella makeanhimon mennessään! Minun ja äitini luottovalinta juhlapyhien juustokakuksi jo vuosien takaa :)"

Pohja:
1 pkt keksejä (esim. digestive tms.)
50g voita sulana

Täyte:
4 kpl liivatelehtiä
1 levy suklaata
200g maustamatonta tuorejuustoa
1,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 keltuaista
2 valkuaista
2 dl kermaa

1) Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla.
2) Hienonna keksit, lisää voi. Taputtele irtopohjavuoan pohjalle
3) Liuota liivatteet kylmässä vedessä (5 min). Liota kiehuvaan vesitilkkaan.
4) Sulata suklaa
5) Sekoita tuorejuustoon liivate, suklaa, puolet sokerista, vaniljasokeri ja keltuaiset
6) Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi lopun sokerin kanssa
7) Vaahdota kerma. Yhdistä vaahdot juusto-suklaa-seokseen.
8) Kaada vuokaan, peitä. Anna hyytyä seuraavaan päivään. 
9) Koristele oman maun mukaan ja nauti kahvin kanssa! :)
 
~~~

Elisa's mudcake

"Jälkiruoaksi herkullinen kakku… :)"

Ainekset:

4 kananmunaa

2dl sokeria

200g voita

200g tummaa suklaata (mikä tahansa merkki käy)

1,5 dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

2tl vaniljasokeria

Vaahdota kananmunat ja sokeri keskenään. Sulata voi ja suklaa, anna jäähtyä vähän ja lisää em. vaahtoon. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään ja lisää taikinaan hitaasti sekoittaen.

Kaada valmis taikina irtopohjavuokaan ja paista 200 asteessa n. 15-20 minuuttia. Muista, että kakun keskusta saa jäädä taikinamaiseksi, sillä siitä mutakakku on saanut nimensä.

Paistamisen ja jäähtymisen jälkeen koristele kakun pinta tomusokerilla. Tarjoile kuohkea vaniljakastikkeen tai jäätelöpallon kera. Nam!

Virkkausta ja värkkäystä blogista löytyy kakun kevennetty versio, jossa on käytetty kaakaota suklaan sijaan. Ulkonäkö on kuitenkin samanlainen.

----------

Kirjoittaja Marjo Ketonen työskentelee Vaasan kesäyliopistossa koulutuskoordinaattorina, vastuualueinaan lähinnä ammatilliset kieli- ja kulttuurikoulutukset sekä kansainväliset kielikurssit.