Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaasan kesäyliopisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaasan kesäyliopisto. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. syyskuuta 2014

Sarja valintoja

Ei siitä ole hirveän kauan, kun itsekin pohdin sivuainevalintoja. Näin englannin pääaineopiskelijana yhdeksi sivuaineeksi valikoitui melkein automaattisesti toinen kieli, sillä se oli tullut aloitettua jo opiskelujen alussa. Kuitenkin sen jälkeen, kun olin joutunut vastaamaan tuhannennen kerran kieltävästi urakyselyihin siitä, tuleeko minusta opettaja vai kääntäjä, niin jouduin tosissaan miettimään, mitä tutkinnolla tuollaisenaan tekisi. Koska edellä mainitut ammatit ja tutkijan ura olivat jokseenkin poissuljettuja, vaihtoehtoja jäi aika vähän. Niinpä ensimmäinen muutos kohti minulle sopivaa tutkintoa lähti sivuainevalinnoista. Koska oma opinahjoni ei tarjonnut esimerkiksi kasvatustieteen opintoja, oli niitä haettava muualta. Suoritinkin ne loppujen lopuksi Vaasan kesäyliopiston kautta Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti, ja olen ollut tyytyväinen tähän päätökseen.


Ainakin omasta mielestäni sivuaineista ja sivuainevalinnoista puhuttiin yliopistossa todella vähän. Se on harmi, sillä niillä on mahdollista täydentää omaa pääainettaan juuri oikealla tavalla tai suorastaan pilata koko kokonaisuus. Nopean valmistumisen sijaan opiskelijoita tulisi kannustaa järkeviin sivuainevalintoihin. Mielestäni harkittu kokonaisuus, vaikka se kestäisikin kauemmin suorittaa, on viime kädessä parempi valinta verrattuna nopeasti suoritettuun hajanaiseen tutkintoon. Opiskelijoita tulisi myös rohkaista ja kannustaa tiedekuntarajoja ylittäviin valintoihin, sillä moniosaajille on varmasti kysyntää työmarkkinoilla.

Tulee kuitenkin muistaa, että tasapaino kivan ja järkevän valinnan välillä on myös syytä löytää. Toiset opinnot kiinnostavat luonnollisesti enemmän kuin toiset, mutta kannattaa miettiä palvelevatko ne loppujen lopuksi tavoitetta. Toisaalta, ei ole myöskään mitään järkeä ottaa sivuaineeksi ainetta, josta ei ole itse kiinnostunut vain sen takia, että ”se on järkevä valinta”.


Jos oman yliopiston tarjonta ei kiinnosta, niin kannattaa vilkuilla vieraisiin pöytiin ja tutustua muiden oppilaitosten ja koulutustarjoajien valikoimaan. Kesäyliopisto on tässä mielessä oiva partneri, koska tuomme ohjatut opintokokonaisuudet tänne Vaasaan, helposti saataville. Opinnot ovat iltaisin ja viikonloppuisin, joten myös työssäkäyvillä on mahdollisuus tulla mukaan. Tänä vuonna Vaasan kesäyliopiston tarjoaa perusopintokokonaisuuksia (25-30op) mm. seuraavista aineista: lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (UEF), kasvatustiede (HY), psykologia (JY), tuotantotalous (OY), johtaminen (VY), erityispedagogiikka (JY), kemia (JY), kirjallisuustiede (JY), työ- ja organisaatiopsykologia (UEF), historia (JY), ruotsin kieli (VY), luova kirjoittaminen (TY), ja lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (UEF). Tarkempiin kurssitietoihin ja ilmoittautumiseen pääset tästä.

Kesäyliopistossa on myös muita omaa osaamista kehittäviä kursseja. Yksi syksyn mielenkiintoisimmista kursseista on InDesign-sivuntaittokurssi (12.-13.11.). Kahden päivän koulutus opastaa sinut InDesignin perusteisiin ja käyttöön, jonka jälkeen sinulla on hallussa perusasiat taitto-ohjelman käytöstä. Kurssi sopii niin viestinnän opiskelijoille tai vaikkapa yrittäjille, jotka joutuvat töissä tekemään ilmoituksia tai muita pienimuotoisia graafisia töitä. Lisätietoja koulutuksesta löydät tästä.

Tsemppiä syksyyn ja rohkeutta tehdä jännittäviä valintoja!

-Mari-




Kirjoittaja Mari Lösönen työskentelee Vaasan kesäyliopistossa koulutuskoordinaattorina ja hänen vastuullaan on työelämän koulutukset. Samalla hän opiskelee englantia Vaasan yliopistossa ja unelmoi opinto-ohjaajan ammatista. Postia voit lähettää hänelle osoitteeseen mari.losonen(at)vaasankesayliopisto.fi



torstai 31. heinäkuuta 2014

Harjoittelu



Talvella 2014 silmääni osui Vaasan kesäyliopiston ilmoitus, jossa haettiin harjoittelijaa kolmeksi kuukaudeksi kesälle. Kiinnostukseni heräsi, koska olin itsekin aikanaan opiskellut kesäyliopistolla kirjallisuustieteen perusopinnot. Täysin myyty olin siinä vaiheessa, kun luin harjoittelijan työtehtävien kuvauksen. Se kuulosti sellaiselta, mistä pitäisin.


Aluksi tuntui, että erilaisia sivustoja, käyttäjätunnuksia ja työtehtäviä olisi sata erilaista. Mietin, miten muistaisin kaiken (sitten opin post-it -lappujen voiman).  Nyt lopun häämöttäessä kaikki tuntuu selkeältä, vaikka muistilappujen määrä työpöydälläni ei olekaan vähentynyt. Itse asiassa kuviot selkiintyivät kovasti jo ensimmäisen kuukauden jälkeen. Niin TT-kirjeet, Kurki kuin Yammerikin ovat tulleet tutuiksi. Joskus ne ovat eksyneet jopa uniin asti (onneksi kuitenkin hieman huvittavalla tavalla).

Siistinpiäkin päiviä on ollut...


Uusi harjoittelupaikka on aina jännittävä muutos täynnä uuden opettelua. Itselleni tämä oli ensimmäinen varsinainen harjoittelu, jonka olen yliopistoaikana tehnyt. Paljon vaikuttaa se, miten pääsee mukaan työyhteisöön. Heti ensimmäisestä päivästä alkaen koin olevani tervetullut Vaasan kesäyliopistolle. Vaasan kesäyliopiston tiimiä kuvailisinkin pieneksi ja lämminhenkiseksi. Töihin on aina ollut mukava tulla, kun on tiennyt, että siellä odottaa hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit. Uuden opettelukin oli helpompaa kun apua on saanut aina sitä kysyessä.


Kurssijärjestelyjen maailmaan oli hieman helpompi sukeltaa oman korkeakoulutaustan vuoksi. Yleisten käytäntöjen ymmärtäminen oli tämän takia tuttua minulle. Paljon uutta olen kuitenkin oppinut, nyt kun olen katsonut kursseja toisesta näkökulmasta kuin vain opiskelijana.


Korkeakouluopintojen lisäksi kesäyliopisto tarjoaa monia muita opintoja. Tiesin entuudestaan joitakin, mutta esimerkiksi Ikääntyvien yliopisto ja jotkin ammatilliset koulutukset olivat minulle uusia, positiivisia, tuttavuuksia. Sellaisia pitäisi itsekin hyödyntää enemmän. Ikääntyvien yliopistoa ehkä vasta vähän myöhemmin, mutta viittomakielien opinnot voisivat olla rikastuttavia.

Toukokuinen kampusalue

On vaikea vastata suoraan kysymykseen, mitä olen oppinut. Olen oppinut niin valtavan paljon. Toisessa päässä oppiminen on ollut erilaisten tietokoneohjelmien, kuten Publisherin käyttöä, Kurssinhallintajärjestelmän opettelua, monenlaista viestintää sekä muuta käytännön tasoista oivaltamista. Positiiviseksi olen myös kokenut työn ihmisläheisyyden. Tavalliseen työpäivään on kuulunut joko sähköposteja tai puheluita opiskelijoiden, opettajien tai muiden yhteistyössä toimivien henkilöiden kanssa. Toisessa päässä oppiminen on ollut kokonaisuuksien hahmottamista: miten kurssien järjestäminen tapahtuu alusta loppuun, tai miten toimii yhteistyö esimerkiksi kesäyliopiston ja avoimen yliopiston välillä. Tiivistäen voisi sanoa, että olen oppinut paljon kesäyliopiston toiminnasta niin kokonaisuutena kuin käytännönkin tasolla.


Voin lämpimästi suositella Vaasan kesäyliopistoa seuraaville harjoittelijoille. Työtehtävät ovat olleet vaihtelevia, mikä on ollut minusta mukavaa. Tuleville harjoittelijoille voisin antaa neuvoksi olla oma itsensä ja lähteä rohkeasti mukaan.

Mukavan työn lisäksi tähän kesään kuuluivat kauniit kesäillat


Nyt kun palaan siihen ajatukseen, joka minulla oli viime talvena, voin todeta, että oikeassa olin. Tämä harjoittelu oli juuri sellainen kuin olin ajatellut: sellainen, josta pitäisin. 


Kiitos ihanalle Kesis-porukalle kuluneesta kesästä ja opiskeluintoista syksyä jokaiselle Kesis-henkiselle :-) 


- Susanna 

Kirjoittaja Susanna Kokko työskenteli harjoittelijana Vaasan kesäyliopistolla 2.5.-31.7.2014. Hän jatkaa syksyllä opintojaan Tampereen yliopistossa suomen kieltä opiskellen.

torstai 19. joulukuuta 2013

Me käymme pikkuhiljaa joulun viettohon


Joulun kunniaksi päätimme listata kesiksen työntekijöiden kesken omat joululaulusuosikkimme blogikirjoitukseen. Jokainen sai valita kaksi kappaletta, jotka ovat enemmän tai vähemmän merkityksellisiä itselle, ja valinnat olivat seuraavanlaiset:

Ida, utbildningskoordinator

Den här låten påminner om min tidiga barndom då mamma alltid lyssnade på The Carpenters. Då jag hör den här låten så kommer det upp en massa mysiga minnen. Bland annat påminner låten om pepparkaksbakning, min julkalender på väggen som mamma pysslat ihop av tändsticksaskar, våra gamla köksgardiner med jultomtar på som jag älskade och känslan av förväntan inför julafton!

Tommy Körberg & Sissel Kyrkjebø – Julen är här
 
Jag tycker den är vacker och skapar julstämning. Då jag hör den här låten så förknippar jag den med mitt första år på gymnasiet. Det var där jag upptäckte låten för första gången då två klasskompisar uppträdde med den på julfesten. Det var så fint så jag fick gåshud och efter det har den varit en av mina favoritjulsånger.

---

Miia, rehtori


Perheemme jouluperinteeksi on muodostunut viettää joulunalusviikko Lanzarotella ja siellä ei voi välttyä kuulemasta kappaletta Feliz Navidad, joka joulun aikaan kuuluu taustamusiikkina kaupoissa ja ravintoloissa. Iloinen joulurenkutus soikin sitten päässä melkein juhannukseen asti.


Kauneimmat joululaulut tulee laulettua samalla matkalla. Gran Canarian suomalaisen ev.lut. seurakunnan pappi tekee kanttorin kanssa vierailun naapurisaarelle Lanzarotelle ja kauneimmat joululaulut lauletaan Norjan Merimieskirkon tiloissa. Tuolla ensimmäistä kertaa ikinä joululauluihin on mielessäni yhdistynyt voimakas isänmaallisuuden tunne, vaikkei tuon kauempana ollakaan. ”Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen!” eli Sylvian joululaulu.
 

Marjo, koulutuskoordinaattori


Kouluaikainen lempparibiisi. Musiikintunneilla ja joulujuhlissa tätä laulettiin paljon, mutta onneksi ei kuitenkaan kyllästymiseen asti :) Vieläkin tätä kuunnellessa tulee hyvä ja jouluinen mieli.


Yksi jouluaaton perinteistä, joka ei mielestäni paljon perusteluita kaipaa. Lumiukko on vaan niin ihana!

---

Ritva, koulutussuunnittelija


Pavarotista meillä kotona tykkäävät äiskä ja iskä, silloin kun on rauhallinen iltahetki lämpimän glögin ja kynttilöiden valossa, nuoremman polven joulumieltä taas kuvastaa paremmin tuo toinen laulu... :)

---

Sven, utbildningskoordinator


Låten är helt enkelt, enligt min upplysta och ofelbara åsikt, den enda bra jullåten som skrivits. Wesley Willis var en konstnärlig outsider, som år 1989 fick diagnosen paranoid schizofreni och åtnjöt något av ett kultfigurstatus från mitten av 1990-talet fram till denna dag.
Alla hans låtar följer mer eller mindre samma mönster, hans trogna synth kompar och Willis sjunger om livet. Han gillade även att måla bussar och skyskrapor. Texten i den här låten värmer en gammal mans hjärta och berättar på en kort och koncist sätt varför Wesley Willis (och många andra) uppskattat den här högtiden genom tiderna. Det ska inte vara invecklat om det kommer direkt från hjärtat. Dessvärre dog Willis år 2003, endast 40 år gammal. Rock over London, rock on Chicago.

Mariah Carey - All I Want For Christmas is You

De dagar jag vill plåga mig själv med horribel musik med irriterande, ylande sång lyssnar jag på Mariah Carey. Vanligtvis försöker jag undvika att göra det, eftersom det inte är särskilt friskt beteende. Av någon orsak tycker jag det finns en viss charm i den här låten, jag tror det beror på att den på ett så slemmigt sätt representerar en märklig paradox: texten handlar om att sångaren bara vill ha sin älskade hemma hos sig på julafton och inget annat betyder någonting, samtidigt som låten framstår som otroligt fejk och mer eller mindre verkar direkt skriven som ett marknadsföringsstycke för enorma, själlösa varuhus som hyllar kommersialismen och kreditkortsskulderna som kretsar kring julen. När ett "konstverk" motarbetar sig självt blir det ju ändå lite intressant.
Eller gillar jag Mariah Carey i smyg?



Tina, koulutussihteeri


Yleensä joulurällätykset saavat minut kiristelemään hampaitani ja vajoamaan satunnaisiin raivonpuuskiin, joista rauhallinen joulumieli on kaukana. Onnistuin kuitenkin löytämään muutaman joululaulun, jotka eivät aiheuta suuria ohimosuonten pullistumia. Ave Mariaa pystyn kuuntelemaan tasaisella pulssilla, eikä siihen tarvitse assosioida yhtään laulavaa oravaa. Ja koska Ritva, ystäväni, valitsi samaisen kappaleen ja vieläpä minunkin suosikki suklaasilmäni esittämänä, olen pakotettu valitsemaan toisin. Valitsen siis fennomanioissani suomenkielisen version ja tulkitsijaksi äitini uuden ihastuksen, Jarkko Aholan.


Ihan vain siksi, että mielikuva käsi kädessä lavalle rientävistä ja nätisti pyörähtelevistä idoleista on aivan liian kutkuttava jätettäväksi väliin! :)

---

Mari, koulutuskoordinaattori

Orphei Drängar & Peter Mattei - Cantique de Noël (Oi, jouluyö)
The Candomino Choir - Heinillä härkien kaukalon

(Koska YouTubesta ei löytynyt samoja kappaleita kuin Spotifystä, linkit johtavat toisiin versioihin kappaleista. Tarkoittamani versiot löytyy Kesiksen Spotify-listasta)

Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin valitsemaan omiksi joululauluiksi kaksi kuorokappaletta. Vaihtoehtoja oli alussa todella monta, ja hylkäyslistalle joutuivat mm. Whamin Last Christmas, Band Aidin Do They Know It’s Christmas? ja kotimainen Tulkoon joulu. Valitsemani kappaleet ovat sellaisia, joita on mukava kuunnella joulunalusviikolla kotona tuvassa juoden glögiä tai neuloen tai silittäen kissoja ja koiria. Rallatuksen eivät ole oikein koskaan olleet lähellä sydäntä, vaan minuun vetoaa enemmän melodialtaan hieman ehkä surumieliset kappaleet. Tai kuten ehkä kollegani Sven asian ilmaisisi: olen joululaulukonservatiivi. Näiden tahtiin taittuu rattoisasti myös pitkähkö ajomatka toiselle puolelle Suomea joulun viettoon.




Näiden kappaleiden siivittämänä Vaasan kesäyliopiston henkilökunta haluaa toivottaa kaikille oikein rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2014!

Kaikkiin kappaleisiin pääsee klikkaamalla linkkiä kappaleen kohdalla tai avaamalla Spotifyssä olevan soittolistan.


torstai 14. marraskuuta 2013

Harjoittelusta



Minua pyydettiin kirjoittamaan perinteinen blogikirjoitus kokemuksistani harjoittelijana Vaasan kesäyliopistolla, joten tässä tämä nyt on. Alkuun pääseminen tuntui jokseenkin hankalalta, sillä vaikka asiaa oli paljon, en oikein tiennyt mistä aloittaa. Aloitin siis alusta.

Pestini harjoittelijana Vaasan kesäyliopistolla alkoi toukokuussa, heti vapun jälkeen. Heti ensimmäisten päivien aikana pääsin tositoimiin ja harjoittelu lähtikin nopeasti rullaamaan eteenpäin. Työtehtäväni ovat olleet monipuolisia ja ne ovat koostuneet aivan arkisista konttorihommista ja pikkuaskareista aina suurempien kokonaisuuksien hallintaan. Työtehtävien parasta antia on ehdottomasti ollut vaihtelu haastavuuden ja kiireellisyyden kanssa, sekä tehtävien päällekkäisyys.  Myös ammattislangi on tullut harjoittelun myötä nopeasti tutuksi: TT-kirjeet, kuhat ja yammerit kuuluvat nyt olennaisena osana päivittäiseen kommunikointiin.


Työpiste jossain vaiheessa kesää. Hallittu kaaos.


Harjoittelu Vaasan kesäyliopistolla on antanut mahdollisuuden kurkistaa erilaisille työelämän osa-alueille, jotka ovat aikaisemmin olleet jokseenkin harmaata aluetta itselle. Projektiyhteistyö ELY-keskusten kanssa on valaissut valtionhallinnon paikallistoimintaa ja selkeyttänyt niiden sijoittumista kartalle suhteessa työelämään ja yksityishenkilön toimintaan. Yhteistyö Vaasan yliopiston ja Vaasan avoimen yliopiston kanssa on puolestaan tutustuttanut minut edellä mainittuihin organisaatioina, kun aikaisemmin näkökulma on ollut hieman erilainen, lähinnä opiskelijan tarpeista ponnistava. Lisäksi, koska Vaasan kesäyliopisto on toimintamuodoltaan voittoa tavoittelematon yhdistys, on ollut mielenkiintoista seurata, miten hallinnolliset asiat hoidetaan toimialueeltaan näinkin suuressa yhdistyksessä. Ennen tätä oma yhdistystoiminta on rajoittunut pienimuotoisen musiikkiyhdistyksen pyörittämiseen.

Miettiessäni mieleenpainuvimpia tapahtumia töissä, jotka eivät varsinaisesti liity työtehtäviin, nousee nopeasti mieleen persoonallisuustesti, jonka teimme syyskuun puolessavälissä. Oikeastaan tulisi puhua persoonallisuusindikaattorista, koska vastauksiahan ei arvoteta, eikä mikään vastaus ole toista parempi. MBTI® on oiva apuväline arkipäivän tilanteisiin, koska sitä on helppo soveltaa eri tilanteisiin ja lisäksi sen avulla voi tunnistaa omia käyttäytymismalleja, ja hyväksikäyttää tätä oman henkilökohtaisen kehittymisen apuna oli sitten kyse omasta itsestä tai suhtautumisestaan muihin. Teimme MBTI®-testauksen professori Vesa Routamaan johdolla, joka työskentelee Vaasan yliopiston johtamisen laitoksella, sekä toimii Vaasan kesäyliopiston tiederehtorina. Testin lisäksi erilaiset koulutukset ovat olleet hauskoja, kuten turvallisuuskoulutus marraskuun alkupuolella. Vierailimme pelastuslaitoksella kokeilemassa käytännössä palosammutusta sekä nestesammuttimen että sammutuspeiton avulla. 'Sokka irti' tuo nyt Cheekin lisäksi mieleen palomiehet.


Minä ja koulutussuunnittelija Ritva palosammutusharjoituksissa palolaitoksella.

Jos kuitenkin listaan asioita, joista haluaisin mainita seuraavalle harjoittelijalle, tulee mieleeni seuraavia asioita:

1) Sosiaalinen vuorovaikutus ja verkostoituminen. Kuten niin monessa muussakin ammatissa, koulutuskoordinaattorin tehtävissä ollaan tekemisissä ensisijaisesti ihmisten kanssa. Tästä syystä hyvä koordinaattori täyttää ainakin toisen seuraavista vaatimuksista: hän on luonteeltaan sosiaalinen tai hän osaa ilmaista itseään hyvin kirjallisesti. Molemmat auttavat ratkaisemaan ja purkamaan erilaisia haastavia asiakaspalvelutilanteita, sekä edesauttava verkostoitumista. Verkostoituminen on tärkeää kokonaisuuden ja pitkän aikavälin kannalta, koska se helpottaa kurssien markkinointia, kommunikointia eri tahojen kanssa ja yhteistyötä.

2) Organisointitaito. Ilman tätä ominaisuutta lankojen pitäminen omissa käsissä olisi mahdotonta. Koska kurssit ja koulutukset elävät kaikki eri vaihetta, on tärkeää pysyä tietoisena siitä, missä vaiheessa mitäkin projektia mennään ja mitä on seuraava askel. Itse en enää voisi elää ilman kalenteria ja post-it-lappuja, joista on nyt tullut luottoystäviä työasioissa. Hyvä uutinen on, että omia organisointitaitoja on voi harjoittaa ja järjestelmällisyyttä kehittää. Se kannattaa, sillä se luo turvaa omaan työntekoon ja projektien hallintaan.

3) Oj då! Suurin pelkoni astuessani Vaasan kesäyliopiston harjoittelijan saappaisiin oli ruotsinkieliset tilanteet ja eritoten puhelut. Vaikka olin kyseistä kieltä aikoinaan opiskellut monta vuotta, kynnys sen käyttämiseen oli suuri, koska se oli ollut vuosia epäaktiivisena. Luottamus omaan osaamiseen oli alhainen, mutta toiveikas. Vaikka ensimmäiset tilanteet olivat enemmän tai vähemmän hupaisia, niin pian kuitenkin opin luottamaan siihen, että kyllä näistä tilanteista selvitään. Niihin saattaa kulua enemmän aikaa ja soittaja saattaa joutua toistamaan asiansa, mutta lopulta viesti tulee ja menee perille. Jokainen tekee virheitä ja vaikka kuinka lattealta se kuulostaakin, niin niistä oppii. Epäonnistumisen pelko saattaa tulla esteeksi omalle kehittymiselle. (Sivuhuomioina täytyy todeta, että Vasabladet on todella hyvä apu luetunymmärtämisen harjoittamiseen kahvitauolla. Eritoten suosittelen tutustumista treffipalstaan, jossa kesän aikana etsittiin mm. "egen billgates".)


Muistoja kesästä.

Yhteenvetona voin todeta, että harjoitteluaika kesäyliopistolla oli mukavaa ja opettavaista. Työkaverit toivottivat minut heti tervetulleeksi ja tunsin alusta asti olevani osa työyhteisöä, enkä ”vain harjoittelija”. Kerran jos toisenkin olen saanut nauraa vedet silmissä taukohuoneessa milloin millekin asialle. Kiitos Miia, Ritva, Marjo, Tina, Sven ja Ida. Parempia työtovereita saa etsiä. Minun tarinani kesäyliopistolla ei kuitenkaan toistaiseksi pääty tähän, joten ehkä palailen blogin ääreen myöhemmin toisen aiheen osalta.

Lopuksi vielä linkki kappaleeseen, jota on mukava kuunnella näin marraskuisina pimeinä ja kylminä iltoina ikkunasta ulos tuijotellen.




-Mari-

Kirjoittaja Mari Lösönen työskenteli harjoittelijana Vaasan kesäyliopistolla 1.5.-31.10.2013, ja jatkaa nyt koulutuskoordinaattorin tehtävissä. Hän opiskelee englantia Vaasan yliopistossa ja unelmoi opinto-ohjaajan ammatista.