Minua pyydettiin
kirjoittamaan perinteinen blogikirjoitus kokemuksistani harjoittelijana Vaasan
kesäyliopistolla, joten tässä tämä nyt on. Alkuun pääseminen tuntui jokseenkin
hankalalta, sillä vaikka asiaa oli paljon, en oikein tiennyt mistä aloittaa. Aloitin
siis alusta.
Pestini harjoittelijana
Vaasan kesäyliopistolla alkoi toukokuussa, heti vapun jälkeen. Heti
ensimmäisten päivien aikana pääsin tositoimiin ja harjoittelu lähtikin nopeasti
rullaamaan eteenpäin. Työtehtäväni ovat olleet monipuolisia ja ne ovat
koostuneet aivan arkisista konttorihommista ja pikkuaskareista aina suurempien
kokonaisuuksien hallintaan. Työtehtävien parasta antia on ehdottomasti ollut
vaihtelu haastavuuden ja kiireellisyyden kanssa, sekä tehtävien päällekkäisyys.
Myös ammattislangi on tullut harjoittelun
myötä nopeasti tutuksi: TT-kirjeet, kuhat ja yammerit kuuluvat nyt olennaisena
osana päivittäiseen kommunikointiin.
 |
| Työpiste jossain vaiheessa kesää. Hallittu kaaos. |
Harjoittelu Vaasan
kesäyliopistolla on antanut mahdollisuuden kurkistaa erilaisille työelämän
osa-alueille, jotka ovat aikaisemmin olleet jokseenkin harmaata aluetta
itselle. Projektiyhteistyö ELY-keskusten kanssa on valaissut valtionhallinnon
paikallistoimintaa ja selkeyttänyt niiden sijoittumista kartalle suhteessa
työelämään ja yksityishenkilön toimintaan. Yhteistyö Vaasan yliopiston ja
Vaasan avoimen yliopiston kanssa on puolestaan tutustuttanut minut edellä
mainittuihin organisaatioina, kun aikaisemmin näkökulma on ollut hieman
erilainen, lähinnä opiskelijan tarpeista ponnistava. Lisäksi, koska Vaasan
kesäyliopisto on toimintamuodoltaan voittoa tavoittelematon yhdistys, on ollut
mielenkiintoista seurata, miten hallinnolliset asiat hoidetaan toimialueeltaan
näinkin suuressa yhdistyksessä. Ennen tätä oma yhdistystoiminta on rajoittunut
pienimuotoisen musiikkiyhdistyksen pyörittämiseen.
Miettiessäni
mieleenpainuvimpia tapahtumia töissä, jotka eivät varsinaisesti liity
työtehtäviin, nousee nopeasti mieleen persoonallisuustesti, jonka teimme
syyskuun puolessavälissä. Oikeastaan tulisi puhua
persoonallisuusindikaattorista, koska vastauksiahan ei arvoteta, eikä mikään
vastaus ole toista parempi. MBTI® on oiva apuväline arkipäivän tilanteisiin,
koska sitä on helppo soveltaa eri tilanteisiin ja lisäksi sen avulla voi
tunnistaa omia käyttäytymismalleja, ja hyväksikäyttää tätä oman
henkilökohtaisen kehittymisen apuna oli sitten kyse omasta itsestä tai
suhtautumisestaan muihin. Teimme MBTI®-testauksen professori Vesa Routamaan
johdolla, joka työskentelee Vaasan yliopiston johtamisen laitoksella, sekä
toimii Vaasan kesäyliopiston tiederehtorina. Testin lisäksi erilaiset
koulutukset ovat olleet hauskoja, kuten turvallisuuskoulutus marraskuun
alkupuolella. Vierailimme pelastuslaitoksella kokeilemassa käytännössä palosammutusta
sekä nestesammuttimen että sammutuspeiton avulla. 'Sokka irti' tuo nyt Cheekin
lisäksi mieleen palomiehet.
 |
| Minä ja koulutussuunnittelija Ritva palosammutusharjoituksissa palolaitoksella. |
Jos kuitenkin listaan asioita,
joista haluaisin mainita seuraavalle harjoittelijalle, tulee mieleeni seuraavia
asioita:
1) Sosiaalinen vuorovaikutus
ja verkostoituminen. Kuten niin monessa muussakin ammatissa,
koulutuskoordinaattorin tehtävissä ollaan tekemisissä ensisijaisesti ihmisten
kanssa. Tästä syystä hyvä koordinaattori täyttää ainakin toisen seuraavista
vaatimuksista: hän on luonteeltaan sosiaalinen tai hän osaa ilmaista itseään
hyvin kirjallisesti. Molemmat auttavat ratkaisemaan ja purkamaan erilaisia
haastavia asiakaspalvelutilanteita, sekä edesauttava verkostoitumista.
Verkostoituminen on tärkeää kokonaisuuden ja pitkän aikavälin kannalta, koska
se helpottaa kurssien markkinointia, kommunikointia eri tahojen kanssa ja
yhteistyötä.
2) Organisointitaito. Ilman tätä ominaisuutta
lankojen pitäminen omissa käsissä olisi mahdotonta. Koska kurssit ja
koulutukset elävät kaikki eri vaihetta, on tärkeää pysyä tietoisena siitä,
missä vaiheessa mitäkin projektia mennään ja mitä on seuraava askel. Itse en
enää voisi elää ilman kalenteria ja post-it-lappuja, joista on nyt tullut
luottoystäviä työasioissa. Hyvä uutinen on, että omia organisointitaitoja on
voi harjoittaa ja järjestelmällisyyttä kehittää. Se kannattaa, sillä se luo
turvaa omaan työntekoon ja projektien hallintaan.
3) Oj då! Suurin
pelkoni astuessani Vaasan kesäyliopiston harjoittelijan saappaisiin oli
ruotsinkieliset tilanteet ja eritoten puhelut. Vaikka olin kyseistä kieltä
aikoinaan opiskellut monta vuotta, kynnys sen käyttämiseen oli suuri, koska se
oli ollut vuosia epäaktiivisena. Luottamus omaan osaamiseen oli alhainen, mutta
toiveikas. Vaikka ensimmäiset tilanteet olivat enemmän tai vähemmän hupaisia,
niin pian kuitenkin opin luottamaan siihen, että kyllä näistä tilanteista
selvitään. Niihin saattaa kulua enemmän aikaa ja soittaja saattaa joutua
toistamaan asiansa, mutta lopulta viesti tulee ja menee perille. Jokainen tekee
virheitä ja vaikka kuinka lattealta se kuulostaakin, niin niistä oppii.
Epäonnistumisen pelko saattaa tulla esteeksi omalle kehittymiselle. (Sivuhuomioina
täytyy todeta, että Vasabladet on todella hyvä apu luetunymmärtämisen
harjoittamiseen kahvitauolla. Eritoten suosittelen tutustumista treffipalstaan,
jossa kesän aikana etsittiin mm. "egen billgates".)
 |
| Muistoja kesästä. |
Yhteenvetona voin
todeta, että harjoitteluaika kesäyliopistolla oli mukavaa ja opettavaista.
Työkaverit toivottivat minut heti tervetulleeksi ja tunsin alusta asti olevani
osa työyhteisöä, enkä ”vain harjoittelija”. Kerran jos toisenkin olen saanut
nauraa vedet silmissä taukohuoneessa milloin millekin asialle. Kiitos Miia,
Ritva, Marjo, Tina, Sven ja Ida. Parempia työtovereita saa etsiä. Minun
tarinani kesäyliopistolla ei kuitenkaan toistaiseksi pääty tähän, joten ehkä
palailen blogin ääreen myöhemmin toisen aiheen osalta.
Lopuksi vielä linkki kappaleeseen,
jota on mukava kuunnella näin marraskuisina pimeinä ja kylminä iltoina
ikkunasta ulos tuijotellen.
-Mari-
Kirjoittaja Mari Lösönen työskenteli harjoittelijana Vaasan kesäyliopistolla 1.5.-31.10.2013, ja jatkaa nyt koulutuskoordinaattorin tehtävissä. Hän opiskelee englantia Vaasan yliopistossa ja unelmoi opinto-ohjaajan ammatista.
